virtuaalihevonen - a sim-game horse

Fubbery Solo




Kuva © KKJ. Kuvien hevonen ei liity mitenkään sivuilla esitettyihin tietoihin.

Virallinen nimi Fubbery Solo Rekisteri nro VH13-031-0087
Syntynyt, ikä 01.01.2012, 10v. Ikääntyminen Oma (3v: 01.07.2012)
Rotu, spk Suomalainen puoliverinen, ori Väri, säkäkorkeus Ruunikko, 171cm.
Koulutustaso Ko Helppo A, re 160cm, me 100cm. Painoitus Esteratsastus
Omistaja Sylvester (VRL-00483) Kasvattaja Yogi & Solo


           


Voiko koskaan olla liian suurta? Kyllä, kyllä voi! Fubbery, nykyisin Lester, on yksi suurimpia puoliverisiä mitä olen koskaan saanut omistaa. Lesterin varsa-aikana mietin että kasvakoot niin paljon kuin haluaa, sillä mitä isompi niin sitä parempi. Toivottavasti tämä mielipiteeni ei vaikuttanut orin kasvamiseen sillä säkäkorkeus huimaa jo yli 170cm ja tuntuu kuin ori kasvaisi aina muutaman sentin lisää kun minun on aika astua selkään. Onneksi Lester ei ole luonteeltaan ilkeä tai pahasuopa, joka käyttäisi kokoaan etuna, ylikoko olisi nimittäin suuri ylivoima. Tarhasta haettaessa Lester maleksii usein jo valmiiksi portin tuntumassa ja on aina mielissään kun häntä tullaan moikkaamaan tai hakemaan, eikä herra turhaa luimi korviaan. Lester seuraa taluttajaansa kuin koira, eikä sitä kiinnosta lähellä olevat tammat tarhoissaan vaan ensisijainen kiinnostus on itse taluttaja. Kesäisin Lester saattaa säpsähtää talliin tullessa, kun silmät eivät heti totu tallin hämäryyteen, mutta lopulta se seuraa kiltisti perässä sisälle talliin.

Lester tuntuu arvostavan aina eritavalla ihmisen kanssa vietettyä aikaa kuin tallin muut asukkaat. Ori nauttii suunnattomasti harjauksesta ja jaksaisi seistä tallin käytävällä, tai karsinassaan, kokonaisen päivän jos vain joku jaksaisi häntä niin kauan harjata. Suurta mielihyvää oriille tuottaa kaulan ja sä'än rapsuttaminen, missä ori venyttää ylähuultaan ja kaulaansa oikein pitkäksi. Harmiksi hoitajan voimat eivät jaksa moista raosutusta kovinkaan kauaa ja pian ori tuuppaakin kevyesti turvallaan hoitajan käsivartta pyytäen lisää. Kavioita putsattaessa ori nostaa nätisti kavionsa, mutta laskee helposti painoaan puhdistettavalle jalalle ja oria saakin hieman tuuppaista, että kannattelisi itse jalkaansa lyhyen putsauksen ajan. Kengittäjä onkin Lesterin kanssa aina tukkanuottasilla, sillä kengitys on aikaa vievää ja Lester mielellään on unen rajamailla, eikä jaksa pitää jalkaansa ylhäällä tai kannatella itse painoaan, mutta muussa tapauksessahan rauhallinen hevonen ei ihanne kengitettävä. Varustettaessa Lester osoittaa ensi kertaa epämieltymyksensä, etenkin satulaa kohden ja satulavyötä, jossa ori osaa kyllä pullistella. Pitkien ponnistelujen jälkeen vyö saadaan aina kiinni, eikä apuvoimia tarvita. Suitsittaessa ori yrittää käyttää suurta kokoaan hyväkseen ja nostaa päänsä korkealle. Näppärä hoitaja kumminkin saa tavalla tai toisella pään alas ja kuolaimet suuhun.

Ratsastaessa Lester on miellyttämishaluinen, mutta säikky. Kotitilan paikat, kuten maneesi ja kenttä ovat tuttuja, mutta maastossa on aina uusia pelotuksia. Maastossa meitä pelottaavat eniten autot, traktorit, postilaatikot, roskikset ja mitäähn vielä? Aivan, ukkonen! Tämä ei joka sään ratsu välttää mielellään sadetta ja kastumista, mutta hermostuu todenteolla ukkosella. Maneesin seinät eivät tunnu riittävänä oriille suojaksi vaan ratsastaja saa tehdä kunnolla töitä saadakseen oriin keskittymään työntekoon, ei mielikuvituksiinsa. Hermoheikolta kuulostava Lester on kuitenkin mainiokas kouluratsu, jonka vertaista on vaikea löytää. Pitkäpinnainen ori, jonka kanssa ei tuntuu ettei koskaan epäonnistu. Lester on ymmärtäväinen ja ruunamainen mikä on kisojen osalta loistavaa. Ei tarvitse huolehtia oriin yli-innostuksesta muita hevosia kohtaan vaan voidaan keskittyä itse kisaan.

           


i. Ramada MSC
holstein
rautias 171cm.

ERJ-I
ii. Coubriozo PK
hols, 169cm.
ERJ-II, YLA-III
iii. Ramadeuche GER
holst, 171cm.
iie. Celebrina GER
holst, 165cm.
ie. Incarna M
holst, 173cm.
ERJ-III, YLA-II
iei. Gattmund
holst, 170cm.
KTK-III (25 ERJ sij.)
iee. Escarda
holst, 175cm.
KTK-III
e. VIR MVA Ch. Camp Gros Solo
suomalainen puoliverinen
kimo, 162cm.


ERJ-I, ERL-I, YLA-I, SPL-I
ei. VIR MVA Ch. Cemetery PB
han, 162cm.
KTK-II, ERJ-I, YLA-II, SJP-I, HANN2
eii. VIR MVA Ch. Extase CX
han, 163cm.
ERJ-I, YLA-II<
eie. Ravishment of Hades
han, 161cm.
ee. Furore NON
fwb, 170cm.
ERJ-I, SPL-I, YLA-II, ERL-III
eei. Capoltin d. Urvan
fwb, 166cm.
ERJ-III, YLA-III
eee. Millefeuille Gå
fwb, 172cm.
(57 ERJ sij.)


           
Fubbery Solo on kilpaillut piirretyillä kuvilla v. 2012-2013.


ERJ sijoitukset: 40 kpl
31.09.2012 ERJ Mel Seren - 150cm - 1/13 ruusuke
31.09.2012 ERJ Mel Seren - 160cm - 1/9 ruusuke
07.02.2013 ERJ Kaylee Stables - 130cm - 5/30
09.02.2013 ERJ Kaylee Stables - 130cm - 2/30
15.02.2013 ERJ Golden League - 160cm - 1/40
28.02.2013 ERJ Cup Dark Side Trakehners - 150cm - 1/152
03.03.2013 ERJ London Trakehners - 150cm - 1/50
06.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
07.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 2/30
07.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 5/30
08.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 2/30
08.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 3/30
08.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 3/30
08.03.2013 ERJ London Trakehners - 160cm - 7/50
11.03.2013 ERJ London Trakehners - 150cm - 2/50
12.03.2013 ERJ London Trakehners - 150cm - 5/50
13.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 2/30
14.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 1/30
15.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 150cm - 4/30
15.03.2013 ERJ London Trakehners - 160cm - 2/50
16.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 5/30
16.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 3/30
19.03.2013 ERJ Kilpatalli Butterfly - 160cm - 1/50
19.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 4/30
20.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 2/30
22.03.2013 ERJ London Trakehners - 160cm - 7/50
22.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 150cm - 5/30
24.03.2013 ERJ London Trakehners - 150cm - 7/50
24.03.2013 ERJ Dark Side Trakehners - 160cm - 5/30
24.03.2013 ERJ Takkura - 150cm - 1/30
25.03.2013 ERJ Takkura - 160cm - 3/30
27.03.2013 ERJ Takkura - 160cm - 2/30
30.03.2013 ERJ Takkura - 150cm - 2/30
02.04.2013 ERJ Takkura - 150cm - 2/30
04.03.2014 ERJ Marike - 150cm - 6/100
05.03.2014 ERJ Marike - 160cm - 8/100
06.03.2014 ERJ Pirunkorpi - 150cm - 2/100
07.03.2014 ERJ Silence Ponies - 150cm - 2/100
09.03.2014 ERJ Marike - 160cm - 2/100
11.03.2014 ERJ Pirunkorpi - 160cm - 1/100
KRJ sijoitukset: 4 kpl
30.08.2012 KRJ Mel Seren - Helppo A - 5/31 ruusuke
30.08.2012 KRJ Eton Stud - Helppo B - 2/13
01.09.2012 KRJ Mel Seren - Helppo A - 5/31 ruusuke
11.03.2013 KRJ Koston - Helppo A - 5/50

KERJ sijoitukset: 2 kpl
18.02.2013 KERJ Yedida - CIC2 - 2/40
09.06.2014 KERJ Susiraja - CIC2 - 1/50





           


04.04.2014 Estealmennus (Valmentaja Laura S.)
Verryttelyn jälkeen Lester oli reippaalla tuulella ja lämmittelyesteet menivät leikiten. Muutmia voltteja piti ratsastaa ennen kunnon esteille tuloa, jotta oria saatiin hieman hillittyä vauhdillisesti. Esteille ori lähestyi varmana ja päättäväisenä ja ratsastajan ei tarvinnut kuin osoittaa mistä ponnistaa. Lesterillä on hyvä tyyli, mutta hieman hätäinen. Harjoittelimme tänään sarjoja, joissa askelvälit vaihtelivat kahdesta neljään. Ratsukolla oli vaikeuksia sovittaa yli-innokkaita ja pitkiä askeliaan esteiden väliin. Puomit kolahtelivat muutamalla ensimmäisellä kerralla, mutta harjoitus tekee tässäkin mestarin. Hionnalla ja puomien hetkellisellä laskemisella askelet sovitettiin sopiviksi minkä ratsukko pystyi suorittamaan. Lopputunnista sarjat menivät hyvin ja ratsukko hyppäsi lopputunnista vielä irtona kisatason estettä. Melko vauhdikas ratsukko, joka kaipaa pientä hiomista vauhdin hallitsemisessa. Tsemppiä tuleviin estekisoihin!

           


12.09.2012 Maastoilemaan! (kirjoittajana Sylvester)
Olen tuntenut paljon huonoa omaatuntoa pahan työkiireen takia ja kilpaileminen, saati kirjoitukset hoitokirjaan ovat jääneet hyvin vähäiseksi viimeisen kuukauden sisällä. Ensimmäistä kertaa kuukauteen minulla on viimein koko päivä vapaa ja sitä tpdentotta juhlistaisimme. Sain ylipuhuttua mieheni mukaan maastoon, itse ottaisin Vogun, mutta meiheni ottaisi toisen soololaisemme, eli Lesterin.

Olin erittäin tyytyväinen miten kovasti mieheni on kehittynyt hevosten käsittelijänä ja kuin vanha tekijä hän hoiti Lesteriä sen karsinassaan, kun itse pystyin keskittymään paremmin Vogun hoitoon, koska tiesin Lesterin olevan hyvissä käsissä. Vogulla oli selvästi energiaa, sillä jo hoidettaessa oli hyvin levoton ja tahtoi steppailla kokoajan ja sitä kirosinkin. Välillä kuulin naurua läheisestä karsinasta, mieheni ilmeisesti nauroi minulle ja kiroilulleni ja heittikin leikkisästi väliin josko tarvitsisin häneltä apua. Harjattuamme hienot soololaiset ratsumme satuloimme ne molemmat western satuloin, olihan nyt mukava pitkä maastovaellus tiedossa ja tämä satula olisi ihanteellinen. Suitset päähän ja ulos.

Pihalla nousimme selkään ja sovimme että mieheni menisi edeltä ja minä Vogun kanssa perästä, jolla ei ole kiire ensimmäiseksi. Tallin pihalta lähdimme isompaa tietä kohden. Ylitettyämme suuren tien jatkoimme eteenpäin kohti suuria hiekkamonttuja, jonka takana olisi ihanteelliset metsät ja kunnolliset metsätiet vaihtelevasti metsäpolkua ja suuria hiekkateitä, missä ei näin päivisin tarvinnut pelätä törmäämistä autoihin, vaikka muutenkin niitä hyvin harvakseltaan siellä liikkuikin. Vogu liikkui reippaasti ja oli kokoajan hieman säpäkämpi kuin veljensä (huom: eivät verisukua, mutta tykkään kutsua heitä sooloilija veljeksiksi) joka tepasteli rennolla otteella eteenpäin. Ravattaessa suurilla teillä ravasimme vierekkäin, sillä tilaa meidän väliimme jäi melkein toista metriä, ihanat nämä suuret tiet. Laukattaessa otimme hieman mittaa kumpi olisi nopeampi ja kyllä Vogu voitti, sillä oli selvästi kerennyt kertyä hieman ylimääräistä energiaa muutamana ylimääräisenä vapaa päivänään.

Hiekkamontuille päästyämme oli hyvä hetki hetkeksi levähtää ja nousta pois ratsailta ottaakseen huikkaa vesipullosta ja syömällä matkaan otetut omenat, yhteensä neljällä omenalla saimme siis kaikki tankattuamme hieman energiaa. Nousimme pienen tauon jälkeen takaisin selkään ja huomasin Vogun ensin jähmettyvän ja tuijottavan toiselle puolelle, pian myös Lesteri jännittyi. Montun toisella puolella seisoi iso uroshirvi, joka tuijotti meitä hetken. Pian se kääntyi ympäri ja jolkotti takaisin metsään. Tilanne oli jotenkin jännityksellinen, sillä teimme käännöksen takaisin talliapäin, vaikka suunnittelimme menevämme montun toiselle puolelle. Matkaa oli vaikka kuinka ja otimme useamman hyvän ravipätkän ja useita sitäkin hiempoia laukkasuoria, joissa kaikki pääsivät irroittelemaan oikein kunnolla, vaikka enää emme kilpailleetkaan niin virallisesti, oli selvästi suurilla hiekkateillä pientä kisauksen makua.

Suurelta tieltä kotiin, matkaa useita kilometrejä, otimme lähinnä ravia ja yli puolet loppumatkasta rentoa käyntiä. Kävimme järven kautta juottamassa hevoset, sillä siitä oli vielä jonkin matkaa kotio. Kotipihassa oli hiljaista, ja laskeuduimme tallin pihassa ratsailta. Hevosemme olivat täysin hikiset, enkä väitä ettemmekö me olisi muka olleet ollenkaan hikiset. Veimme hevoset talliin, molemmat omiin karsinoihin ja riisuimme varusteet. Märällä sienellä vedimme satulan ja satulavyönkohdan, sekä harjasimme dändyllä. Kavioiden tarkistuksen jälkeen laitoimme hevosille hikiloimet päälle ja toimme heille karsinoihin päiväheinät ja muutaman ylimääräiset porkkanan herkuksi. Tuntia myöhemmin, mieheni lähdettyä töihin kävin vielä harjaamassa molemmat ja viemässä ne sitten yksitellen takaisin tarhoihinsa.

           


06.08.2012 Hoitokirjan korkkaus (kirjoittanut Sylvester)
Huisia! Meidän toinen Soololainen alkaa pikku hiljaa kotiutua uuteen kotiin. Pakko sanoa, että huomaamattakin vertailen Vogua ja Lesteriä keskenään, vaikkei niin saisi tehdä, mutta kyllä niissä on yllättävän paljon samanlaista. Molemmista ykköspiirteeksi sanoisin luotettava. Lester on nuoresta iästään huolimatta osoittautunut luotettavaksi, on ilo omistaa hevosia joihin voi luottaa kuin vuoreen. Oriin kanssa ei tietenkään voi olla täysin varma mitä sen päässä liikkuu, tai sanotaan että ylipäätään mitä miesten päässä liikkuu.

Lester on aina leikin kannalla kun lähden hakemaan sitä tarhasta, ei niin millään tahtoisi antaa kiinni vaan leikki olisi mieluinen. Tyypillisellä "minua ei kiinnosta" asenne toimii aina Lesterin kanssa, höhlä, mutta kiltisti se seuraa minua aina tallille, vaikka riimunnaru oli lähestulkoon olemattomasti kiinni, sen verran seuranhaluinen ori aina on. Talliin se tulee luottavaisesti perässä vaikka silmät eivät olisikaan kerenneet tottua kirkkaasta ulkoilmasta tullessa hämärään talliin. Karsinaansa ori osaisikin vaikka silmät ummessa ja ylpeyden aiheenamme voimme melkein mainostaa ettei ori lähde karsinastaan sinne päästyään, vaikka karsinan ovi olisikin auki, ei sen ettenkö luottaisi Lesteriin kovasti, mutta emme kumminkaan jätä tätä kepposteliaa koskaan silmistämme "vapaana".

Harjattaessa Lester onkin supersosiaalinen ja kiinnostunut kaikesta mitä teet ja missä järjestyksessä. Se haluaa hamuta jokaisen harjan minkä otan harjalaatikosta. Harjalaatikko on karsinan sisäpuolella, mutta oria ei kiinnosta ns ei käytössä olevt harjat vaan juuri se millä harjaat häntä. Kiinnostusta ori osoittaa myös alituisella seuraamisella katseellaan mitä teet ja yrittää uusien ihmisten kanssa pyöriäkin karsinassa, mutta selvästi tietää kaapin paikan ettei minulle kannata liikaa ruttuilla. Harjaukseen Lester ei kumminkaan perusta negatiivisella kannalla, mutta kavioiden putsaus ei oriin mieleinen ole, etenkään kun ollaan harjoiteltu hieman jo kengittäjää varten, eli pidetään kavioita hieman kauemmin ylhäällä. Näin pienen herran kanssa on vielä helppo kinastella, mutta sitten kun oriista kasvaa sen noin 170cm +/- säkäinen voi painimatsit olla hieman harvinaisempia. Hyvä aloittaa koulutus hyvissä ajoin.

Kevyet, kesä helteen tuskahduttavat hetket vietämme usein maastossa kävellessä, lähinnä tutustuessa uusiin asioihin, kuten isot roska-astiat ja autot. Suurempi puupino metsän reunamilla on aina Lesteristä hyvin pelottavaa, mutta kyllä oleme siitä joka kerta ohi päässeet. Jo tässä vaiheessa, Lesteriin ollessa meillä vasta muutaman viikon, on hänkin jo oppinut missä kohtaa metsälenkkiä usein juoksemme, sen minkä minun kuntoni kestää, mutta onneksi liina antaa hieman anteeksi huonoa kuntoa. Lesterin lempireissu on ollut varmasti kaurapelto, missä aluksi sitä hirvitti tuulessa huljuavat viljat, mutta hetken kauhistelun ja ihmettelyn jälkeen kävelimme pienen matkaa pellossa. Lester älysi maistaa kauraa, mutta ilmeestä päätellen ei ollut mieleistä vielä tuossa vaiheessa pitkävän kuoren kanssa.

Kevyen lenkin ja hienon puhdistuksen jälkeen ori pääsee taas laitumelle muiden varsojen kanssa, mutta jää aina laitumelle päästyään hetkeksi ihmettelemään, etteikö täti tulekaan mukaan. Asia kumminkin korjaantuu kun muut varsat huomaavat Lesterin tulleen ja leikki vie taas mukanaan. Talliin päästyäni voin viimein avata Lesterin oman hoitokirjan, ihanan vaaleanvihreän valkopaperisen vihon, jossa ei ole viivoja. Mietin vielä hetken miten aloittaisin, mutta kaavamaisesti aloitan tyypillisesti päivämäärällä ja päivän kerronnalla. Muistan tottakai lisätä omat pienet piirrustukset tekstin reunoille ensimmäistä merkintää koristamaan. Onhan se aina hieno hetki aloittaa uusi hoitokirja.

 

Ulkoasu © Rio, taustakuva ja koristeet © Ritva's gallery. Kuvien tekijänoikeudet näet kun viet hiiren kuvan päälle.
Kaiken muun, ellei toisin mainita © Sylvester. Kaiken kopioiminen ilman lupaa on kielletty!